Arkisto kategorialle ‘DRYDEN’

h1

Used Books Heaven

maaliskuu 1, 2009

book-barn

Ithaca on kirjahullun ihmisen taivas, paratiisi ja nirvana. Täällä tulee entistäkin enemmän kirjahulluksi, ihan kuin en olisi ollut jo tarpeeksi muutenkin. Ja uutena unelma-ammattitoimipisteenäni onkin alkanut siintää, väikkyä  ja kummitella käytettyjen kirjojen keidas. Sellainen, kuin esimerkiksi Turun Puutorilla sijaitseva Omituisten Opusten Kauppa.

Ithacasta löytyy useita suuria kirjakauppoja, kuten Barnes&Nobles, Borders ja Cornell Store. Minulla on niihin suurimman osan ajasta itseni asettama porttikielto, sillä liian monilla hyvillä kirjoilla on katala taipumus hypnotisoida minut ostamaan itsensä.

Ja sitten täältä löytyy liuta vastustamattomia antikvariaatti-aarreaittoja, joista en pysty pysyttelemään poissa. Tämän yhden pienen kaupungin sisällä pyörii aivan huikea määrä second hand -kirjoja, jotka kiertävät tehokkaasti  käytettyjen kirjojen markkinoiden kautta uusille omistajille. Opiskelijat ja työntekijät raijaavat niin ympäri Amerikkaa kuin muuta maailmaakin kirjoja, jotka jättävät lähtiessään tänne muiden löydettäväksi. Suomenkielisiä kirjojakin olen nähnyt, mutta en sellaisia joita olisin viitsinyt itselleni ostaa, mm. jonkun takahikiän historiikki ja joku romanttinen hömppäkirja.

Ithacan mahtavin käytettyjen kirjojen tapahtuma on Friends of the Libraryn järjestämä puolivuosittainen kirjamyynti, jossa on tarjolla noin 250 000 nidettä. Ihmiset käyvät pudottamassa puolen vuoden aikana organisaation postiluukusta sisään lahjoituskirjoja,  jotka vapaaehtoiset ihmiset sitten lajittelevat ja myyvät. Mutta 250 o00 nidettä kaupungissa, jossa on 30 000 asukasta?! Kaksi kertaa vuodessa?! Tapahtuma on maanlaajuisesti noteerattu.

Sieltä ei selviä yhtenäkään päivänä ulos ilman syliin kasattua kirjavuorta. Heti sisään astuessa alkaa musteen makuinen kuola valua suupielistä.

Ensimmäisenä päivänä kirjat maksavat 4 dollaria kappale ja silloin kannattaa satsata helmiin. Hinta putoaa joka päivä, kunnes viimeisenä myyntipäivänä kaikki tapahtumassa myytävä maksaa vain 10 senttiä kipale. Turha luulla, etteikö viimeisenä päivänä muka tekisi löytöjä, nimimerkillä “Haiteksti, kasa Fitzgeraldia ja nimikirjoituksella varustettu Anne LeBastillen Woodswoman uivat mun reppuun ko. hinnalla.”

Sattuneista syistä kokeiltua on tullut sekin, miten hidasta rahjustamista kilometrin mittainen kotimatka on ratkeamistäysi reppu selässä ja kaksi kirjakassia käsissä. Ei ihme, että minulla todettiin lievä skolioosi :) Kirjahyllynurkkauksemme notkuu kirjojen painosta siitä huolimatta, että viime kesänä matkustin Suomeen kaksi omaa ja kaksi Jänismiehen matkalaukkua kirjoja pullollaan ja käsimatkatavarastakin taisi pilkottaa muutama eepos. Ja se oli vasta alkusoittoa, auta armias kunhan kotimatka ensi syksynä koittaa.

******

Ithacan keskustakadulla on viehättävä kaksikerroksinen käytettyjen kirjojen kauppa nimeltä Autumn Leaves Used Books, jossa myydään ensisijaisesti populaarikirjallisuutta. Kaupan valikoima ei ole vielä saanut minua järjiltäni ostomielessä, mutta siellä on aina mukava käydä hiplaamassa selkämyksiä ja istumassa sumpilla yläkerran Pöllökahvilassa.

Keskustan toinen tietämäni antikvariaatti nimeltä The Bookery sijaitsee DeWitt Mallin tiloissa. Selailen aina siitä ohi kulkiessani alehyllyyn esille laitettuja opuksia, mutta paikan varsinaista kokoelmaa en ole vielä käynyt läpi. Kaupan tila on hieman liian intiimi ja hienostunut, että siellä voisi tuijotella rauhassa kaula kenossa kirjoja tai istua lattialle selailemaan niitä. The Bookery näyttäisi sitäpaitsi kallistuvan enemmän harvinaisten ja vanhojen arvokirjojen keräilyn suunnalle ja siihen minulla ei itse asiassa ole minkäänlaista kiinnostusta, sillä minhän hankin ainoastaan kirjoja joiden tarina tai asiasisältö kiehtoo itseäni.

Kolmas mainitsemisen arvoinen on osoitteessa 205 N. Aurora St., sijaitseva Colophon Books, joka näyttäisi myyvän kaikkea jännää scifistä fantasiaan. Olen silmäillyt usein ohi mennessäni ikkunassa näytteillä olevaa kirjaa Why Cats Paint ja toista opusta jossa esitellään puihin rakennettuja latvustaloja.

Heti Colophonin naapurissa on puolestaan sarjakuvien antikvariaatti “Comics for Collectors” jossa kävin toki heti ensimmäisinä Ithacan päivinäni kuolaamassa vanhoja Hämähäkkimies ja Musta Kissa -sarjiksia.

*****

Varsinaisen romanttisen kirjahulluudenpuuskan sen sijaan aiheuttivat kaksi Drydenin suunnalla sijaitsevaa kirjalatoa. Kyllä, luitte aivan oikein. Kaksi latoa jotka on rempattu pienen kirjaston kokoisiksi käytettyjen kirjojen myymäläksi. Niissä on aivan helkkaristi kirjoja tarjolla. Voin vakuuttaa, että niiden tunnelma pisti meikäläisen mielikuvituksen vauhdikkaasti liikkeelle.

Book Barn of Finger Lakes sijaitsee Drydenissä, osoitteessa 198 North Rd Dryden. Se on hyvin karun näköinen ja talvella aika vilpoisa rakennus, joka kätkee sisuksiinsa hämmästyttävän määrän eri alojen kirjoja. Siellä on ullakkotilakin, jonne on raijattu kasoittain fantasiapokkareita.

Myöskin Phoenix Used Books sijaitsee Drydeniin päin menevän tien varrella, jokseenkin Freevillen liepeillä, osoitteessa 1608 Dryden Rd. Latoa ei voi olla huomaamatta, sillä sen punaiseen kylkeen on maalattu karhun kokoisilla kirjaimilla “BOOKS”. Tämä lato on paljon edellistä lämpimämpi paikka talvivieraalle. Jänismieskin jämähti siellä puoleksitoista tunniksi selaamaan yksistään fysiikan hyllyä.

Liitän tähän  vielä mukaan osviittanani toimineen, Ithacan kätkettyihin kirja-aarteisiin opastava Pamela Goddardin kirjoittaman artikkeli, jonka halusin poimia talteen. Siinä selostetaan enemmän taustoja ja kiinnostavia tietoja noista mainitsemistani kohteista.

Have you ever wanted to go on a treasure hunt? Thanks to the editors of the Ithaca Times Ive just completed one. My quest sent me to some unusual places, down dark twisting aisles, sorting through thousands of items for some true gems. My search was successful. I found that, for book lovers, theres plenty of treasure to go around.

On the shelves of Ithacas five used bookstores, you can find art and antiques from around the world, mouth watering culinary creations, and pristine examples of engineering and transportation. There are guides to the natural world, the spiritual world, and utopian worlds yet to be realized. And there are stories. Millions of stories: true and imagined, past and future, individual and global.

The fact that Ithaca has five well stocked used and rare bookstores is a treasure in itself. The Book Barn of the Finger Lakes, Phoenix Books, Ithaca Books, Autumn Leaves, and The Bookery are each an adventure worthy of hours of exploration. Each is as individual as the personality of its owner.

Every book lover will find a style that resonates with them, whether it is the cool elegance of The Bookery, the academic sophistication of Ithaca Books, or the pleasing populist collections at Autumn Leaves. If you like to spend hours exploring nooks and corners, Ithacas two bookstores-in-barns are the places for you. These are perfect places to spend most of a day on rainy weekends. With thier mazes of book racks, housed in old barns, the stores are distinctive.

Simply finding the Book Barn of the Finger Lakes is something of a quest. The Book Barn is located in Dryden, across from the entrance to TC3. In the book selling business since the 1960s, Vladimir Dragan restored one of Tompkins Countys oldest barns in the early 1990s and has been operating the Book Barn since 1991. The barn itself is somewhat hidden on a little side road behind a large farm stand on Rt 13. An architect as well as bookseller, Historic Ithaca honored Dragan in 1994 for his adaptive reuse of the Book Barn.

Once you get there, you will find bay after bay of books. Among the 249.5 categories Vladimir has devised, youll find everything from the mundane to the esoteric. Dragan prides himself on the quality of his selections in all categories. The childrens book area has a castle reading area open to all ages. I found multiple copies of Fitzgeralds The Great Gatsby (Ithacas read for 2006) on the shelves, and some of the only books in the region on traditional folk music.


Somewhat closer to Ithaca, right on Rt. 13 in the town of Freeville, Phoenix Used and Rare Books boasts 100,000 volumes in 600 categories. Established in 1986, owner George Schillingers stock is as eclectic as the rural neighbors where he gets many of his books. Along with easy read paperbacks and classics of childrens literature, I found an enormous section on naval history and sailing, three shelves of Peace Studies, and a section on human sexuality with a notice on a high shelf reading, If youre not mature enough to put the book back…you might not be mature enough to look!


Schillinger says that unusual, and even off-center, books seem to gravitate to the Phoenix. Far back in the history room I found a pamphlet with the intriguing title, Handbook for Saboteurs. This small text is actually a fictionalized piece of propaganda from the National Maritime Union. Written in 1965 (during the red scare), the book was an anti-terrorism wake up call. Schillenger told me hed recently acquired a text from the other political direction, promoting the New Deal to the working class.


My personal find at the Phoenix was a 1922 gift edition of Adventures of a Brownie and Other Stories by Miss Mulock. I remember reading stories about small fairies known as Brownies at my grandmothers house. The color illustrations by Maria L. Kirk in this edition are whimsical and lovely. Priced at an accessible $25, I indulged.

Downtown Ithaca is fortunate to have three good used and rare bookstores, all within walking distance of each other. Two are side by side on the Ithaca Commons, and are open extended hours, seven days a week. Ithaca Books is a well-lit den of intellectualism.

Owner James Curran says that its focus on academic subjects sets Ithaca Books apart from other regional used book stores. While I visited, a university student came in looking for a text for one of her courses. In addition to expected shelf loads of literature and history, Ithaca Books has particularly well-stocked collections of art books and books on buddhism, as well as a collection of classical and jazz music on CD.

Used bookstores are about exploring. The store is completely different every few months, Curran says. ‘People come in not only to find books, but to discuss ideas. Its like a bar, but were serving words and concepts.

Were a used bookstore trying to give the kind of selection youd find in a new bookstore, says Autumn Leaves owner, Joe Wetmore. I cover areas Ithacans ask for. Lots of cookbooks, art, poetry, history… especially local history.
Autumn Leaves offers books on tape and a downstairs room of vintage records along with the usual fare of fiction, social commentary, and childrens books. I found both popular titles and books youll seldom see. A case by the front register includes such rare finds as a book of essays from Sir Francis Bacon published in 1668 and a first paperback edition set of the Lord of the Rings.

Soft foot-falls on carpet and aged oak bookshelves give The Bookery in DeWitt Mall the feel of an intimate library. Owner Jack Goldman is celebrating his thirtieth year of selling rare treasures.  When it comes to finding interesting books, Goldman says, you have to be nimble. Most of his poetry texts, art books, and volumes of historic scientific works come from private referrals. The Bookery seems to have the largest collection of 18th, 19th, and early 20th century books in the region, including a case of books with fine bindings and a whole wall of special editions.
During my treasure hunt of books I was hard put to choose a single best find. Would it be a 1909 edition of Vehicles of the Air with fascinating photos and diagrams of early aeronautics? A 1923 limited edition set of early fantasy stories by Arthur Machen, numbered and signed by the author? The more current limited edition art creation volume of Vonneguts Slaughterhouse 5 found at Autumn Leaves?

My choice this week, still available in The Bookery, is a pristine copy of The Burgess Bird Book for Children. On the inside flyleaf, Thornton W. Burgess wrote this inscription to some lucky child. To know the birds is to love them. Perhaps this book may help you to do this. Their friend and yours – Thornton W. Burgess, 1949.

Whether you seek entertainment or wisdom, or you love books as rare treasures in themselves, you can find what you desire in the used and rare bookstores of Ithaca. I guarantee that you will find something you dont expect, something you didnt know existed, and something that will appeal to your personal sense of nostalgia.

h1

Bud Brook, Dryden

helmikuu 15, 2009

bud-brook-falls

Cornellin yliopiston ylläpitämässä vaelluspaikkojen tietokannassa oli jotain tarkemmin määrittelemättä hämminkiä tänään. Suuresti arvostamiani ja reissujen suunnittelussa avuksi olleita sivuja ei yhtäkkiä enää löytynytkään edes cachella eikä WebArchivella.  Jos nämä sivut nyt poistuvat netistä, en ihan heti anna itselleni anteeksi, etten ottanut niistä sivukaappausta. Sivuilla nimittäin olivat sijainteineen ja luonnehdintoineen kaikki mahdolliset näkemisen arvoiset rotkot, kävelypolut, putoukset, metsät ja luonnoalueet Cayuga-järven liepeillä ja lähimaastossa.

Vastaavaa kattavaa kartastoa ei löydy netistä mistään. Valta-aseman verkossa ottanut, suuresti inhoamani trails.com toki tarjoaa palvelujaan maksusta, jos tiedät mitä haet, mutta en koskisi siihen palveluun puhtaasta periaatteestakaan. Heti kun yrität kirjautumista, sivusto vinkuu ahneesti visakorttiasi. Minusta luonnonpaikkojen sijaintitiedot, eivätkä kartat saa olla vain maksullisia. Epäilyni ja ärtymykseni trailcomia kohtaan on kasvanut sitä mukaa, kun netistä on kadonnut tai google-hauissa syrjäytynyt tavallisten ihmisten pitämiä paikkaesittelyjä ja etenkin karttoja. Jos tuo yksi maksullinen sivusto on niiden kadon takana, niin minua ainakin suututtaa niin että savu korvista nousee.

Sain ostamastani (huom. ostamastani) 20Waterfalls in Central & Western New York -kirjasta vihjeen Bud Brook Falls -nimisestä valelluspolusta Drydenissä. Kerrotaan nyt tässä ilmaiseksi, että paikka löytyy lähtemällä Drydenistä tielle 38, kääntymällä siltä heti ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle Keith Lanelle ja Keith Lanelta oikealle, County Highway 157:lle, joka tunnetaan myös nimellä East Lake Road. East Lake Road liruttaa Dryden Laken ohi itäpuolelta ja tien vasemmalta puolelta, heti ennen taloa numero 539 lähtee pellon poikki kulkeva kävelypolku, joka on merkitty Finger Lakes Trailin tolpilla. Auton joutuu tosin viemään parkkiin kauemmas (talon kulmalle ei saa parkkeerata, vaikka opaskirjassa niin väitettiin), jokseenkin noin puolen kilometrin päässä vasemmalla olevalle pienelle parkkipaikalle (mahtuu noin 3 autoa), jonka kohdalta lähtee niin ikään Finger Lakes Trail-kylteillä varustettu metsätie, joka kaartaa pienen rämeikön ympäri lähelle Bud Brook Trailin alkukohtaa.

Kävellessämme takaisin talon 539 luo, ihastelimme laitumella siestaa vetäviä jättikokoisia mulleja ja  talon takapihalla tepastelevia kolmea hilpeää alpakkaa, jotka tulivat meidät havaittuaan elvistelemään aitansa viereen. Mitä lystikkäitä otuksia. Yksi näytteli hullunkurisia hampaitaan ja nousi oikein takajaloilleen, tehdäkseen meille selväksi kuka on laitumen kingi!

Polku lähti menemään talon pohjoispuolelta, hevoslaitumen ohi ja pellon poikki kohti suoraan idässä nousevaa jyrkkää kukkulaa. Kukkulalle kapuaminen nosti hien kunnolla pintaan ja sen laelta oli  raikkaan sinivalkoiset maalaisnäkymät kumpuileville lähiseuduille. Bud Brookille päästäkseen kukkulalta täytyy sitten tulla sen toista sivustaa alas ja laskeutua puronvarteen. Pienet  putoukset löytyvät menemällä puroa alavirtaan, eli oikealle.

Me ylitimme puron ja jatkoimme Finger Lakes Trailia eteenpäin. Polku kulkee metsässä ja sen varrella on näköalapaikka laakeille niityille, jossa kyltin mukaan voi nähdä peuroja, skunkkeja, korppikotkia ym. kesäaikaan. Eläintrafiikki metsässä näytti olevan talvellakin aika vilkasta ja ylitimme useita eläinpolkuja, jotka oli tikattu täyteen sorkan ja tassunpainalluksia.

Koska emme halunneet palata takaisin omia jälkiämme, jatkoimme Finger Lakes Treiliä melkoisen pätkän pitkin metsää ja suunnittuamme GPS:llä autonjättöpaikan olevan melko lähellä, lähdimme oikaisemaan ryteikköisen metsän halki.  Oikopolkuilu ei ole jenkkilässä missään nimessä suositeltavaa toimintaa aggressiivisten maanomistuslakien takia, mutta joskus tämän maan tavat vain käyvät ärsyttämään vähän liikaa, että niitä jaksaisi kunnioittaa saati noudattaa.  Varastavat ruojat ensin maat intiaaneilta (joiden mielestä luontoa ei voi omistaa) ja ilkeävät sitten vasaraoida metsät väärälleen “posted” -kylttejä. Ahneet paskiiset! Kyllä Pohjoismainen jokahenkilönoikeus on sentään mahtava juttu siihen verrattuna.

Ylitimme vuolaan puron, jonka varrella olevien riippaoksaisten puiden helmoissa oli minua joka kerta yhtä paljon ihastuttavia jääpitsejä. Kapusimme notkosta Daisy Hollow Roadille, jossa joka toinen puu olikin jo sitten nakutettu täyteen IHAN KAIKKI KIELLETTYY – ÄLÄ KUVITTELE EDES HENGITTÄVÄSI ILMAA TÄLLÄ  MEIDÄN OMISTAMALLAMME ALUEELLA! -kylttejä. Palasimme mahdollisen sakkorangaistuksen määrää pohdiskellen noin kilometrin päässä olevalle autollemme East Lake Roadin varrelle.

Samalta tieltä, mutta sen toiselta puolelta lähtee myös Drudeniin asti kulkeva Jim Shug Trail joka kulkee virkistyskäytössä olevan Dryden Laken rantoja pitkin. Näkyi siellä vielä tänäänkin kököttävän uhkarohkeita ukkoja pilkillä järven jäällä.

bud-brook-dryden

h1

Monkey Run

maaliskuu 30, 2008

Monkey Run

Tämänkertaista kävelypaikkaa oli kyllä nimellä nakattu, en tiedä miksi.

Drydenin puolelta löytyy Cornellin omistama luonnonsuojelualue ja myöskin Cayga Trailiin kuuluva vaelluspolku nimeltä Monkey Run. Luovasti kääntäen sitä voisi hyvin kutsua Apinanraviksi.

Sitä kulkemamme pätkä oli mm. Ithaca Fallsille veden tuovan ja Cayaga-järveen päättyvän Fall Creekin rantapenkereitä seuraileva metsäpolku, josta pääsi paikoin jyrkän hiekkatörmäiseen jokirantaan. Polun varrella Fall Creekin ylittää hylätty rautatie, josta on jäljellä enää ruostuneet siltapalkit. Ehkäpä Monkey Run viittaa siihen, että polku on yhdestä kohtaa melkein neljän raajan varassa liikkumista vaativa. Tai sitten siihen, että rautatiesillan ylittämistä voi kokeilla luovin apinaottein.

Joella saa kuulema liikkua kajakilla. Jänismies sai jo jonkinlaisen intomielisen vision kumiveneestä, jolla voisimme kesällä lirutella pätkän tuota vesistöä. Taidanpa innostua ajatuksesta, kunhan emme sitten vain liru epähuomiossa Ithaca Fallsille asti! No, leikki leikkinä, se ei sentään ole vahingossa mahdollista, -kyllä siellä sitä ennen muutama stoppi tulee eteen.

Koska viikonlopuksi tänne rojahti mukavat kinokset lunta, oli auringon valossa sulava Monkey Run aika liejuisessa kunnossa ja lahkeet olivat polvia myöten roiskeilla kuorrutetut, kun kotiin päästiin. Polulla vastaan tuli koiria, jotka olivat kuin eläviä saviveistoksia kuravelliä tippuvine karvoineen ja omistajia, joihin koirat olivat selvästi käyneet pyyhkimässä kylkiään. Eräs vastaan tullut kunnioitettavan kokoinen greyhound kävi “niistämässä” enimmät kuolansa minun lapaseeni. Jäks. >-P

Lumi oli yllättänyt myös polun varrella auenneet keltaiset talventähdet (Winter aconite – Eranthis hyemalis), jotka helottivat hiukan huonovointisen näköisinä lumisaarekkeiden keskellä. Vilu tulee, kun kiirehtii kesään. Vaikkei meilläkään mitkään hellevaatteet olleet päällä, päivä oli auringonpaisteesta huolimatta yllättävän kylmä.

Tämä, niin kuin kaikki muutkin talvella koluamamme polut, on kesällä uudelleen tallustelemisen arvoinen paikka.

Fall Creek näytti kevätauringon paisteessa hyvin houkuttelevalta ja idylliseltä uimapaikalta sileäkivisine pohjineen, mutta tietenkin uiminen siellä on tiukasti kiellettyä.

Haluaisin todella mielelläni selityksen sille, miksi täällä ei saa uida vapaasti oikeastaan yhtään missään. Onko kyse vain hukkumisriskistä, luonnonsuojelusta vai virtaako puroissa kenties jotain ihmissilmälle näkymätöntä jolla voi olla pitkäkestoisemmat seuraukset? Niin kuin laulussa “Varrella virran”. Kun tietää millaisia korvausvaatimuksia täällä voidaan hölmöyksissään itse aiheutetuista vahingoista esittää (ja saada!) ja toisaalta miten uskomattoman kierosti täällä hyssytellään ympäristöasioita, molemmat vaihtoehdot voivat toki pitää paikkansa.

Ärryn siitä kun jotain houkuttelevaa kielletään, mutta perustelevaa tietoa ja syitä pantataan. Ehkäpä kirjoitan Cornellin kysymyspalstalle ja tiedustelen, mihin tuo jokapaikan uimakielto oikein perustuu. Toisaalta, kaikki sitä kuitenkin rikkovat koko ajan, kunhan helteet käyvät oikein tukaliksi.

Winter Aconite

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.